Nortti miitattu

markokilpailunjohtaja
Stadionia speksaamassa.

Nordic Junior Meeting ja Loppiaishisut on nyt paketissa eli on yhteenvedon aika. Kisat onnistuivat mielestäni kaikilla osa-alueilla hyvin ja kiitos siitä kuuluu rutinoituneelle kisaorkesterille. Kaksi erilaista kisapäivää aiheutti omat ongelmansa mutta niistä taas hyvin selvittiin. Palautekin kisoista on ollut perin positiivista, vaikka ”minimeillä” mentiin (lue: mahdollisimman vähän työtä yms. ekstroja jotka helposti syö taloudellista tulosta).

32107975026_a538d2bc3f_z
Pikku pakkanen.

Perjantaiyön -30 C veti rastikaluston sileeksi, joten rataryhmällä riitti jumppaa aamulla saada 23 hyytynyttä rastiyksikköä vaihdetuksi uusiin. Kelit kuitenkin lauhtui sen verran nopeasti aamupäivän mittaan, että itse kisoissa ei enää hutileimoja juuri tullut. Päätös rastittaa herättelijät oli hyvä, koska sillä saatiin ensimmäinen hyytynyt yksikkö vaihdettua heti eikä kisakeskuksesta tarvinnut lähtä hakemaan vasta kuin toista tai kolmatta kapulaa.

32142477625_568b1d9fe0_z
Rikkaat kyykkyyn.

Tuuli oli myös perjantaina ongelmana eli loppusuoran sponsoriseinä meni lähes koko matkalta nurin ja myös auraustikkuviitoitukset pettivät kisan aikana niin, että niitä piti useampaan otteeseen korjailla ennenkuin kokonaan revittiin osa pois. Kallin puuaidat vaatisi myös uuden A-haarotuksen, jotta niiden päälle voisi rakentaa isompaa kisaa. Kirveen sijasta siis olisi vasaralle ja nauloille käyttöä.

bugi
Bugi systeemissä.

GPS-paikalla oli myös kaoottiset tunnelmat lauantaina kun IOF-standardeihin sopiville liiveille etsittiin omistajia. Kun aikoinaan tasku on tehty liian pieneksi niin eipä se siitä isone ennenkuin joku tarttuu lankaan ja neulaan tai gps-laite saadaan vajaa puolet pienempään kokoon. Nykyaikana luulis kuitenkin verkkojen jo kestävän mutta niin vain 140 gps:ä kaatoi Soneran ja DNA:n yhteishärpäkkeen perjantaina ja Elisan lauantaina. Ois Kaitsulle töitä.

jalki
Palkitsevaa yötä.

Lauantai alkoi sitten toisenlaisissa merkeissä kun yöllä räpsähti reilu 10 senttiä uutta lunta ja tuuli tukki pellon uraston umpeen. Valo-sauva-Livelox-yhdistelmä kuitenkin auttaa aina ja niin urien päät saatiin polettua ajoissa kiinni ennenkuin kelkat lähti liikenteeseen. Suunnan kelkkojen tila alkaa kuitenkin jo huolestuttaa eli uutta käytettyä tarvis Martille varastoon.

velusuunnittelee
VIP-isännät spekuloi optimia.

Kisassa tarjosimmekin sitten Kallin halfpipen ja koko laskettelukeskuksen rinteineen ja pulkkamäkineen kisailijoille ihmeteltäväksi. VIP-aitiossa ja yleisörastilla mahtoikin olla tunnelmaa kun perinteisen Suomi-Ruotsi-maaottelun oluttarjoilun ja turvakaukalopleksin sijaan saikin ihan fyysistä kosketusta hutilaskeneisiin urheilijoihin :-)

32162930045_53c6d47a0f_o
Double-triple.

Itse maaottelussa Suomi nitisti Ruotsin tyttöjen suvereenilla hallinnalla loppupisteiden ollessa 81-75 sinivalkoisille. Sarana meni siis Ruotsiin ja metalli Suomeen. IOF:n jutussa tarkemmin aiheesta.

sweden
Ruotsi ja ”Erkki”.

Kisojen mediapuolella tapahtui kuitenkin aiempaan verrattuna suurimmat muutokset. Löysimme nyt tiimiin pari uutta kärkipelaajaa eli konekiväärimieheksi rinteeseen saatiin #eioomuutako PS Kemin toiminnanjohtaja Vuorisen Jarno joka ampui reilu 400 julkaisukelpoista kuvaa eetteriin sellaisella vauhdilla, että tykkäyksiä heiluu vieläkin. Myös kunnan matkailukoordinaattorin Salmen Jounin valinta dj:ksi nosti tunnelman kattoon.

Puhdasta lunta
Photo by Jarno Vuorinen.

Olemme mielestäni nostaneet nyt hisun tasoa lajina taas pykälän verran eteenpäin. Tässä vielä muutama sääntömuutos, jotka pitäisi ajaa ihan kirjalliseen muotoon asti:

– Kartan kääntö sallittava –> kääntöpaikalle ämpäri jossa varakarttoja repeytymisen varalle
– Kielletyt alueet optimireitillä laitettava kiinni maastoonkin –> pois selittelyistä etten nähny
– Mykkien rastiyksiköiden kohdalla gps-tarkastus jälkikäteen –> hiihtäjä jatkaa hiihtoaan
– Kielletyn alueen nauhan käyttö oikomisen estona –> paras mahdollinen väli
– Rastien sijoittelu rinteeseen sallittava –> paras mahdollinen väli

31301449014_e2b43a1403_o
More on Suunnan Flickr.

Nyt on sitten treenin vuoro. Kuukauden päästä on Imatralla MM-kisat joten vielä ehtii jonkinlaiseen kuntoon. Talvicup starttaa ensi sunnuntaina ja satkujakin voisi muutaman tälle talvelle ottaa Suomi100-juhlavuoden kunniaksi. Karhunkierroksen 160 km tulee kuitenkin sen verran nopeasti, että pelkällä hiihtelyllä ei taida mennä :-)

t. Hissuttelija

P.S. Tässä vielä hieman shotteja viikonlopulta.
P.S.2. Sekä vähän raskaampia fiiliksiä.
P.S. 3. Ja hajonnu pakkasmittari :-)

pakkaa

Share

Hyvää Joulua

jeetulee
En.

Viime viikot on mennyt Loppiaishisujen ja ensi vuoden Maailmancupin valmisteluissa ja täytyy kyllä sanoa, että hyvältä näyttää! Luostolla soosattu Ensilumen Rastiviikko palautetaan ensi vuonna taas takaisin ruotuun ja päästäänpähän samalla kehittämään koko hiihtosuunnistusta lajina seuraavalle tasolle. Pummikalenterillekin lienee myös jatkossakin käyttöä klikkailumäärien perusteella!

Kilpailunjohtajan tehtävät on siitä kiitollisia, että ne osoittavat selkeästi miten järjestelyt ovat hallussa. Jos kilpailunjohtaja ei ehdi ladulle on hän epäonnistunut tehtävässään. Johtaja ei ole pystynyt delegoimaan asioita riittävän osaavien käsiin ja siten kalenterista loppuu aika. La(a)tu puolestaan on riippuvainen siitä kuinka osaavien käsiin tehtävät on jaettu, koska viime kädessä kilpailunjohtaja ei kuitenkaan itse voi pelkästään la(a)tua tehdä vaan la(a)tu on aina osiensa summa.

Loppiaishisujen purjehtiessa nyt vakaasti kohti maaliaan on aikaa hiihdellä. Kotini ympäristöön olen availlut erilaisia reittejä huskyfarmille, tuulimyllylle ja kanjoniin aivan kuin olisin palannut takaisin lapsuuteen. Tehnyt Jeesuksen kehoittamaa matkaa tulla lasten kaltaisiksi. Nykyään tuo matka on useimmille hankalaa, koska lajisäännöt sitä rajoittavat. Ladun leveys tulisi olla normeissa ja Eventorin kauttakin pitäisi pystyä ilmoittautumaan.

Elämän tarkoitus on kuitenkin ottaa rennosti. Rennosti ottaessasi olet välinpitämättömässä tilassa luottaen siihen, että maailma kyllä kantaa. Nauti siis olostasi, luonnosta ja lähimmäisistä. Kunnioita omaa polkuasi ja tee niinkuin on oikein. Jaa hyvää ympäristöösi.

Siitä on Joulu tehty ja siitä tulisi myös koko uusi vuosikin olla tehty.

Hyvää Joulua kaikille!

markotonttu
t. Marko-Tonttu

Share

Täl kauel

markomordarbacken
Mäkkivetoja lisää.

Meri-Lapin suunnistuskauden päätökseksi on muodostunut Movemperi, jossa otetaan kuntarajojen laitamilta loppukiri Kemin keskustaan. Tällä kertaa pääsin joukosta irti jo Sotisaaressa mutta Kiikelissä suunnistusjumala sitten hylkäsi minut eikä rastia numero 18 millään löytynyt vaikka useampaan kertaan sen ”päältä” kävelin. No saipahan sitten kokea miten kännykän taustavalollakin metsästä pois pääsee :-)

Siirtymäkausi pohjoisessa tarkoittaa lumien odottelun ohella Enskauel-seminaaria. Tällä kertaa Rovaniemelle oli roudailtu vakioesiintyjien lisäksi etelästä Gustav Bergman ja Helena Jansson sekä Rantalan Kalle valottamaan sprinttisuunnistuksen saloja. Heidän pääsanomansa oli, että treenatkaa sprinttiä ulkona ja sisällä niin tulette siinä hyväksi.

markoenskauel
Semmatunnelmaa.

Seminaarin huumoripätkästä vastasi Ojanahon Mikon ja Rantalan Kallen esittelemä suunnistuskaava, joka menee heidän mielestään näin: Fysiikka X Taito = Loppuaika, jossa X merkitsee suorituksen hallintaa. Ymmärrän, että kaava on oltava derivointivapaa eli riittävän simppeli jotta joku sitä voisi käyttää, mutta sen verran vinossa on kertoimet, määreet ja yksiköt että eri mieltä täytyy olla.

Mielestäni kaava menee muotoon Fysiikka + Taito = Vauhti, jossa suorituksen hallinta sisältyy taitoon. Tämä sen vuoksi, että suorituksen hallinnan pettäminen näkyy ensisijaisesti taidon prosessialueen (käänteinen termi yleisesti käytetylle reservialueelle) kasvamisena ja suunnistusvirheiden määrän lisääntymisenä. Toinen merkittävä tekijä suorituksen hallinnan eliminoimiseen kaavasta on, että sen taakse niin moni piiloutuu. Josset hallitse kaasujalkaasi tiukassa paikassa on se yhtälailla taidon puutetta kuin vähemmän tiukassakin paikassa. Paineistus kun pitää ottaa huomioon aivan kuten vaikkapa joku näkökentän kesto tai kisanaikainen väsymys, jotka ovat vain lisähaasteita taidon kasassa pitämiseksi.

Yksiköt myös täytyy kaavaan lisätä eli min/km toiminee tuossa ehkä parhaiten. Taidon hitauden saa mitattua juoksemalla suunnistuskisa uudelleen ”viitoitettua” reittiä pitkin ja vähentämällä juostu aika suunnistetusta ajasta. Fysiikka puolestaan on juoksuaika jaettuna kuljetulla matkalla. Vaihtoehtoisesti fysiikka voidaan myös mitata maasto-anakynnyksenä tai sprinttisuunnistajalla esim. 5000 m vauhtina tiellä/radalla.

Kun suunnistaja tunnistaa oman fysiikkansa, taidon prosessialueensa ja tekemänsä suunnistusvirheiden määrän voi hän spekuloida mihin panostaa. Uskoisin, että esimerkiksi seminaarissa esiintyneiden Ojanahon Ollin ja Haatajan Annan kannattaisi panostaa ensisijaisesti fysiikkaan, koska taidon prosessialue ja suunnistusvirheiden määrä heillä lähestyvät jo alta 10 sek/km.

t. Matikka 10 ja uskonto 8.

P.S. Loppiaishisujen kisasivut on avattu. Tervetuloa Kallin uudelle kartalle lykkimään!

Share

Synkronized

ABSTRACT

Case study was conducted to determine whether 150k running race could be passed in 24h with 2 bars of chocolate and 8 candies. The former study indicates that at least 5 breads and 2 fishes could do it. Unfortunately the new results show that it is not possible even though you were professional walker or storyhunter like Elias Lönnrot.

eliaslonnii
The writer of Kalavale with updated gears.

INTRODUCTION

Maximizing the performance by minimizing the weight is well-known fact in many sports (some sources here). Minimizing the weight in ultra running can be done in two different ways: get rid of your excess body weight or update your equipment. The equipment part in ultra running consists of food carried during the race and the other stuff (like first-aid kit, whistle, swimsuit and towel). In most cases the other stuff is determined by competition director (nazis like Karhusolan Tiukunen) so basically the only way to optimize the performance is to lose weight from the food carried (or map pages printed).

start
People caring.

When optimizing the food carried the subjects may encounter problems of insufficient food supplies that lead to malnutrition (for example MV in VM featuring Keitto). In such cases the only way to finish is your will because all the other necessary numbers like 112 or 0700-RAATOTAKSI are nowadays so easily available. You should still call.

METHODS

The subject was selected randomly from volunteers. The race was chosen by Suomenlinnan Susi’s oral request. The course was determined by Kilon Gepardi and marked with reflectors almost whole the way. The subject was followed during the race by enormous audience via GPS-seuranta.net. The time was still measured by clock.

synkkis
Intake.

The food intake during the race consisted of 2 Royal chocolate bars (440 kcal) bought from R-kioski and 8 candies (120 kcal) hunted from the Hyvä Ikä and I love me stands. Additional to that subject also received Synkkis-Sausage (229 kcal) after the free(z)ing swimming episode. Total food intake was 789 kcal. Water consumed during the race was 2 liters which half of rocky salted water and half of Kultalähde water.

RESULTS

The subject survived but did not finish in 24 hours (24:17) and not even 150k (146,2k). Also the top speeds of first kilometers (under 5 km/h) lowered to the top speeds of the last kilometers (under 6 km/h). The difference between these positions can be seen below.

ennenjalkeen
Paikkarin Torppa before and after.

DISCUSSION

The unsuccessful performance in the race might be correlated to food intake. Maybe one more Diabetesliitto candy or different type of Royal without rum could be the solution for obtaining the goals. Also some other issues (like training) might influence to the final result.

APPENDIX

synkkis2016
Synkkis route like small Finland.

SOURCES

Official texts of Synkkä Syysunelma
Official numbers of Synkkä Syysunelma
Official curves of Synkkä Syysunelma
Official faces of Synkkä Syysunelma

markosynkkis
Ponttoonipolun Paholainen

Share

Maajussina

MarkoSM2016
SM-sprintin loppukiriä.

SM-putkea on enää jäljellä erikoispitkä ja tähän mennessä palkintosaldona on ollut vain sprintin nelossija. Yöllä pysyin vielä kymppisakissa mutta pitkällä veto oli poissa edellispäivän niiskutteluista johtuen. Hieman on siis vielä hampaankolossa kauden viimeisiä startteja varten.

Rollo Runissa käväsin tekasemassa reittiennätyksen kahdelle kierrokselle eli nyt 46 km MTB-reitin ennätys kirjataan jalalla lukemin 3:53:21. Sinälläänhän reitti on aika helppo joten on odotettavissa, että ennätys rikotaan tällä vuosituhannella jossakin vaiheessa. Reittiä tosin muuttaisin trailimäisemmäksi esimerkiksi ottamalla koko Ounasvaaran kruunun eli päällystän avokallioalueen mukaan. Nyt reitti kulkee lakien tuntumassa muttei aivan huiputa.

Virpi
Pettymysten pettymys.

Telkkarin puolella käväsin Maikkarilla esiintymässä Maajussille morsiamessa. Morsianta ei nytkään löytynyt ja epäselväksi jäi myös vielä mihin Virpi pettyi. Liekö tähtiin ja kuuhun kirjoitettu jotain muuta kuin kuumaa romanssia Ylläksellä? No ehkä toivun tästä vielä jonain päivänä vaikka jätetty olohan tässä on :-)

Hirschowitz
Mapmaking by Livelox.

Kartoitus- ja tapahtumien järjestämissaralla alan olla tältä syksyltä finaalissa. Suuntayöhön rakensin Liveloxilla karkin, joka eksytti yli 80% DNF-statukselle eli hyvin taas onnistu miinoitus. Syysrogainingissa puolestaan kaikki saivat hyväksytyn suorituksen vaikka tulospalvelu pettikin. Ensi vuodeksi lienee järkevää vahvistaa organisaatiota yhdestä miehestä kahteen. Tai edes naiseen.

t. Kim

P.S. ÖstraNatt on osaltani menetetty. Mustaparta on oppinu suunnistamaan.

Share

Syysriennot

MarkoVuokattiTrail
Trailfiet jäi taas ottamatta.

Vuokatti Trailin satanen tuli myös läpäistyä vaikka loppukiri menikin kävelyksi. Etenimme kärkiporukassa ekat 50 km jonka jälkeen montenegrolainen voittaja Domazetovic karkasi runningmaniaceja kuunnellen. Itselläni juoksu meni tuubiin ilman biotaukoja aina 80 kilometriin asti, jonka jälkeen pohje alkoi mennä tunnottomaksi ja päätin ”keskeyttää” jotta suuremmat pannut ja telakka pysyy loitolla. Finisher-pooliin DND:llä siis tällä kertaa huikeat 4 ITRA-pistettä rikkaampana :-)

VuokattiTrail
Hiidenportti on näkemisen arvoinen.

Vuokatin reitti on yllättävän tekninen ja siinä on varsinkin loppuvaiheessa aikamoisia fasaaninousuja. Gaitereita ei tarvi ja kun keittiöitä, baareja ja jääkaappeja on sopivin välimatkoin niin pelkällä lötkölläkin voi mennä. Dropparista kuitenkin kannattaa tankata paukkuliivit tai muu vastaava laskuvarjo terassin varustetarkastukseen, vaikka ne turhaa kantamusta kovakuntoisille ovatkin. Pillillä kun vois Vuokatissakin mennä.

Vesku
Veskun ylivoimaa pikamatkalla.

Perusmatkallakaan ei Vuokatissa neulasbaanaa juuri tarjota, mutta mansikkapaikkoja on kivasti. Pummiin on myös mahkut etenkin Hiidenportin jälkeisillä metsäisillä maaston osuuksilla. Tasamaanylkyille en suosittele etenkään sprinttimatkaa mutta polkujyrät ja etenkin -lukit ja -sääsket on silläkin kuin kotonaan. Rollaattoribaanaa tai Lemminkäistä ei WTC:ssä ole.

Rataa eli pölkkyjä eli kiskoja eli raiteita on vähän ja ne ovat pääsääntöisesti #poikki# eli raatotaksia vailla. 2,5 verttitonnia pakottaa tunkkaukseen ja etenkin lopun rymy nostaa mahdollisuuksia rakka- ja rakkopohjaisiin delareihin/cut-offeihin jälkipartion väijyessä viikate olalla. DNF-prosentti on kuitenkin pienempi kuin Mont Blancilla mutta höntsätä ei kuiteskaan Vuokatissa voi. Lyhyesti todettuna Suomen haastavin reitti.

MarkoEskoJaJanneMersu
Mersumiehet heiluttaa.

Vuokatin jälkeen heti seuraavana maanantaina kävin ottaan yhdellä jalalla Mersun mestaruuden Putkensuulla eli näin ollen kauden tavoitteista 2/3 on jo toteutunut. Tyytyväisyyteen ei kuitenkaan vielä ole aihetta vaan ÖstraNatsit ja SM-karkelot on vielä iskettävä kun kunnossakin nyt on.

t. Run Forest Run

P.S. Pistäkääs 2.10. kalenteriin. Silloin ratamestaroin Suunnan Syysroksun Ajoksessa eli rogata voi joko jaloin tai pyörin!

Share

Tervattu

MarkoTervaTrailRun
Väsymätön ja onnellinen.

Voitin viime viikonloppuna Terva Trailin ja samalla tein uuden reittiennätyksen Tervareitille Oulusta Rokualle. 100 km taittui aikaan 10h 20min eli siinä on varmaan useammiksi vuosiksi työmaata muille lyödä ajan alle jalan. Kymmenen tunnin haamuraja lienee mahdollisuuksien rajoissa, kunhan Tervareitti niitetään auki ja ehkä jopa pitkospuistetaan muutamin puuttuvin kohdin. Nyt sain kahloa ja nokkospuskaa aukoa etenkin Päivärinteen risteys – Montta sekä Pälli – Saviniemi välisillä osuuksilla, vaikka pääosin reitti onkin nopeaa ja helposti juostavaa.

Lähdin Tervaan vauhdikkaasti koska pitkospuilla on vaikea ohitella enkä halunnut jäädä takajoukkoihin seurustelemaan. Nastarit oli huippuvalinta aamukasteen liukastuttamiin pitkospuihin, joita riitti etenkin Monttaan asti kiitettävästi noin kymmenen kilometrin verran. Ylikiimingin tien ylitykseen kaipailin huoltoa mutta järjestäjät ei sinne olleet vielä ehtineet, joten ekan kerran sain evästä 40 km kohdalla Montassa.

MarkoTerva
Elävänä ja kuivattuna.

Monttan dropbagista kaivoin hyvin sisäänajetut maastolenkkarit alle sekä retkisukat, joilla lopun juoksupitoisempi osuus oli hyvä huristella. Huoltokupilta tähtäilin lähinnä sipseihin ja mustavalkoisiin sekä viherkeltaisiin lakumixeihin kun niitä kerran reilusti oli tarjolla. Yleensähän huollot on ankeita rusinaa ja suolakurkkua mutta menee se toki niilläkin. Oma huoltoni oli pelkän vyölaukun varassa, jossa suurimman osan tilasta vei pieni juomapullo ja Livelox-seurantaan vaadittu tabletti.

Montta-Pälli-Saviniemi noin 20 km kulki leppoisasti edelleen koko ajan juosten ja kun sadekin sopivasti ilmaantui ennen Utajärveä niin pakkohan sitä oli juosta ettei kylmä tulisi. Olin aikatauluttanut itseni siten, että vedän riskillä kolmikakkosen lähdön etupuolelle jotta sitten muita peesaamalla voisin sitkistellä maaliin. Rautatien ylityksen jälkeen aloin hyytyä mutta takaa olikin vasta tulossa kyydit.

Rokuan kankaiden avautuessa 32 km kärki ohitti heittämällä ja toinenkin sija meni vauhdilla ohi. Kolmannen kanssa pääsin kuitenkin jo tasaväkiseen juoksuun ja Ahmaksen viimeiseen huoltopisteeseen saavuimmekin yhtäaikaa. Otin pitkän huollon ja lähdin sitten saalistamaan edelle livahtaneita. Health & Span häämöttäessä sain kolmantena olleen kaverin kiinni ja jatkoin edelleen hyväksi havaittua anti-ultrataktiikkaa eli juoksin kaikki mäet ylös. Rullahiihtobaanaa päästellessä noin reilu kilometri ennen maalia sain repäistyä eron ja pääsin tuulettelemaan maaliin asti hyvin rullannutta juoksua.

Paluumatkalla Jyväskylä Trail Runnersien Visa Hiltunen kyseli, että olenko menossa Vuokatti Trail Challengeen. Siellä on reilun viikon päästä satanen noin 2,5 km noususummalla.

Laitoin ilmon sisään. Katotaan kestääkö reittiennätykset siellä suunnalla :-)

t. Kill Ian

 

Share

Massakausi

MarkoSatamaRun2016

Keskikesän massakausi starttasi Jukolan jälkeen. Jukolassahan runkonopeus alkoi mulla tulla jo vastaan kun ohittelu oli hankalaa muutoin kuin hajontoja paremmin suunnistamalla. Pääsin lähtemään Veepeen jäljiltä hyvistä asemista hieman yli 200 sijan ja nostin osakkeita vaihtoon mennessä noin 50 pykälää. Kokonaisuutena Suunta venyi hyvin viisi osuutta, jonka jälkeen romahdus koitti sijalle 336. Parannusta edellisvuoteen kuitenkin oli noin 150 sijaa eli ”eteenpäin on menty”.

MikkoOjanaho
New Lammikko at KRV.

Useimmilla kesän massakausi rakentuu joko juopottelun tai syöpöttelyn ympärille. Tosiurheilijoilla ja wanna-be-urheilijoilla massakausi on hivenen erilainen eli useimmat uskovat harjoitteluun. Itselleni massakausi tarkoittaa massiivista kisailua ja tällä kertaa toteutin heinäkuun alkuun ensimmäisen sarjan 7 kisana 7 päivään (toim. huom. ei siihen lehteen).

Kisaputken saldona oli 3 x 2. sijaa sekä KRV-kisakylän sprintissä lämmin osanotto kun lopputuloksia ei vissiin niistä kinkereistä netissä julkaista. Näppärien palkintojen lisäksi SatamaRunista irtosi myös palstamillimetrejä kasvattanut skandaali kun Pohjolan Sanomat meinasi päätyneeni ykköseksi: http://www.pohjolansanomat.fi/urheilu/marko-vapa-juoksi-satamarunin-ykkoseksi/

Massakauden aikana tarkoitus on tehdä muutama pitempikin setti kisailujen väliin, jotta Terva Trailin sataselle olisi elokuun alussa valmis. Historiallinen Tervareittihän on viime vuosina kunnostettu ja muutaman viikon päästä sillä juostaan Terva Trail 30, 60 ja 100 km matkoilla. Reitti on tasainen ja pääpiirteissään helppo juosta, joten massatkin mahtuvat mukaan.

t. Savolainen

P.S. Onnittelut Annalle mestaruudesta!

Share

Jukolaan

MarkoSuklaa
Vedenjakajalla.

Niin se Jukola sitten sieltä taas jolkottaa ja tällä kertaa joukkuevalinta olikin helppo kun näytöt eivät enää OH:n ykköseen riittäneet. Kaikki suunnistaa-meininki siis vaihtui osaltani Suunnan ykköseen, jonka rungon muodostavat Kemin kasvatit höystettynä Tornion ja Haaparannan parhaimmistolla. Joukkueen taktiikkana on suorat vaihdot ja hyväksytty suoritus joten saa nähä onnistuuko Leimaus ja onlineseuranta läpi yön. Suuntarastien facebookissa tarjotaan myös livekommentointia fanaattisimmille.

Sinällään kunnon puolesta tuntuu hyvältä. Viime viikonloppuna Tornionlaakson Rastipäiviltä otettu ekan päivän voitto enteili jo orastavaa kulkua jota toki sunnuntain paluu mäen päälle hieman rokotti. Osaan kuitenkin uskotella itselleni että kaikki on mahdollista toisin kuin useimmat jumissa olevat, joiden on ”reenattava pohjia vuosia” tai ”tehtävä kovia päivittäin”. Olen nyt levännyt hyvin ja kilpaillut mielelläni.

MarkoJaAnnikaAavasaksa

Jukolan kakkososuus on suosikkejani vaikken montaa kertaa sitä ole vielä päässyt juoksemaan. Pohjantähdessä avausosuudet oli mun heiniä ja OH:ssa pitkä yö ja molemmat näistä ovat pääosin fyysisiä. Kakkososuus sensijaan on pimeintä ja taidollisesti yleensä haastavinta monipuolisine hajontoineen, joten ilolla katselen eksyviä lamppuja edestäni. Toivottavasti niitä on Veepeen jäljiltä mahdollisimman vähän.

Lappilaisittain odotan eniten Pellon Ponnelta. Oma on nyt päässyt niin hyvään iskuun, että jos vain Jyri ja Lauri suoriutuvat tehtävistään puhtaasti voi pitkän yön jälkeen olla ainakin yhtä herkulliset asetelmat kuin Tiomilassa. Kaikkien aikojen kovimpaan noteeraukseen nykyisellä taktiikalla Ponnen on kuitenkin vaikea päästä, vaikka HeRo sitä lehdessä asti uskotteleekin. Pari ratkaisevan taitavaa reidenheiluttajaa kun Ponnelta vielä puuttuu.

Suomalaisittain puolestaan KR:n rinnalle on nousemassa KV jolla voi olla mahdollisuudet Hiidenkivelle. Olisihan se kivaa nähdä toinenkin suomalaisjoukkue Jukolan voittokamppailussa vaikka muukalaislegioonaltahan hekin näyttävät. Olen idealisti ja uskon, että Suomestakin on vielä mahdollista nousta huipulle ja tehdä tulosta laajalla rintamalla vaikka huippusuunnistus tällä hetkellä Suomessa ulkomaalaisten varassa onkin.

t. Kisoihin lähtevä varamies

P. S. Onnittelut emännille ja etenkin Marikalle pirteistä otteista EM-kisoissa! Taso vaan vielä vakaaksi niin menestymiselle on jatkossakin mahdollisuus.

Share

Ryntäys

Tiomila2016Suunta
Suunnan 1st ever Tiomila.

Suunnan eka Tiomila räpsäytti 247. sijan kaikkien maailman valioiden joukossa. Hieman kokoomajoukkueen puolelle lipsahtanu miehityksemme selviytyi kangerrelleesta avauksesta huolimatta hyvin yöstä ja aamupäivästä. Itse pääsin vetämään kakkososuuden ohituskaistaa ja vaikka pari pummia matkalle osui niin osuussijoitus parani reilut 50 pykälää.

Tiomilan jälkeen suuntasin Muhosjoen kansallisiin, jotka käytiin mielenkiintoisessa Tupun jokinotkomaastossa. Nouskin värit katosivat molempina päivinä pikaisesti horisonttiin mutta Pohjantähden ja Ylikiimingin kanssa jo väännettiin tasaisemmin. Juoksu tuntuu hyvältä mutta vielä ei pääse sen kummemmin mihinkään. Pitänee käydä Alpin rasteilla useammin, koska ne ovat niin lyhyitä ettei muuta voi kuin vetää täyttä.

Lähtö2
Kello kuuden ruuhka.

Suuntarasteilla on ennen ollut klo viiden ruuhka, mutta nyt kun päräytimme Pohjolan Sanomien alkeiskurssin ja Keminseudun Osuuspankin kanssa yhteistyössä Hippo-suunnistuskoulun oikein kunnolla kehiin niin myös klo kuuden ruuhka on syntynyt. Kallilla ja Ajoksessa kellotimme molemmissa Suunnan kaikkien aikojen osanottajaennätykset ja mielenkiintoista nähdä puhkotaanko 200 osallistujan rajapyykki jo jossain vaiheessa kauden aikana.

Kun sekä iltarastit että siihen liittyvä opetussysteemi toimii nyt kuin junan vessa niin uskoisin, että tämä on vasta alkusoittoa. Liveloxin mukaantulon myötä paikallinen huomion herättäminen helpottuu ja siten yhä useampi merilappilainen löytää palvelujemme piiriin. Ajansaatossa voi myös käydä niin, että emitistä pikkuhiljaa luovutaan ja siirrytään yhä useamman kohdalla liveseurantaan, jos eivät halua aikoja tai nimiä sen kummemmin tulosliuskalle kirjauttaa.

Mutta tosiaan loksataan suunnistus nyt ensin sille paikalle mihin se kuuluukin. Ainakin Meri-Lapissa olemme nousseet jo suosituimmaksi yksilölajiksi ja kohta vilkku laitetaan päälle myös joukkuelajienkin osalta. Suunnistuksen etu on, että sitä voi harrastaa kuka vaan toisin kuin lähes kaikissa muissa lajeissa, joissa joko lompakko, tila, ikä tai kavereiden puute tulevat esteeksi.

t. Local Hero

Share